SÄÄNNÖT
Säännöissä kerrotaan, miten Suomen Kelloseppäliitto ry toimii, mikä on sen tarkoitus ja mitä jäsenyys tarkoittaa. Tutustu niihin huolellisesti – ne ovat pohja yhteiselle tekemiselle!
LIITON NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS
1§
Suomen Kelloseppäliitto ry on koko maan käsittävä kellosepiksi ja mikromekaanikoiksi valmistuneiden, kello- ja jalometallialalla toimivien ja/tai alasta kiinnostuneiden henkilöiden ja liikkeiden sekä yhteisöjen etujärjestö, jonka tarkoituksena on alan kaikinpuolinen edistäminen, alalla työskentelevien jäsentensä ammatillisen ja kaupallisen taidon kohottaminen ja hyvien suhteiden rakentaminen alalla ja sen läheisissä ammateissa työskentelevien kesken. Liiton kotipaikka on Espoon kaupunki ja sen pöytäkirjakieli on suomi.
2§
Tarkoitustaan liitto pyrkii toteuttamaan julkaisemalla lehteä, tukemalla alan ammattikoulutusta, järjestämällä kursseja, näyttelyitä ja muita vastaavia tilaisuuksia yksin tai yhteistoimin muiden yhteisöjen kanssa, edistämällä tervettä ja hyvän liiketavan mukaista kilpailua alalla, antamalla jäsenilleen neuvontapalveluja ja osallistumalla alan säädösten valmisteluun sekä antamalla lausuntoja alaa koskevista asioista. Liitto tukee alan museotoimintaa.
LIITON JÄSENET
3§
Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja kunniajäseniä. Varsinaisia jäseniä ovat henkilöjäsenet, vapaajäsenet, opiskelijajäsenet, harrastajajäsenet, liikkeenharjoittajajäsenet ja yhteisöjäsenet. Liitolla voi olla yksi kunniapuheenjohtaja. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle, joka ratkaisee jäseneksi hyväksymisen. Hallitus ei ole velvollinen perustelemaan päätöstään. Liiton henkilöjäseneksi voidaan ottaa kello- tai jalometallialan ammatillisen tutkinnon hyväksyttävästi suorittanut henkilö tai jonka ammattitaidosta liittohallitus on saanut vakuuttavat todisteet.
Liiton harrastajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla ei ole alan ammattitutkintoa, mutta joka on muuten osoittanut toiminnallaan halunsa edistää liiton ja alan toimintaa. Vapaajäseneksi liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä erityisestä syystä henkilöjäsenen määräajaksi. Vapaajäsenyys hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vapaajäsen ei maksa jäsenmaksua, mutta lehti on hänelle maksullinen. Opiskelijajäsenyyden liittohallitus voi myöntää alan oppilaitoksissa opiskeleville kelloseppä- tai mikromekaanikko-opiskelijoille. Opiskelijajäsen hyväksytään henkilöjäseneksi, kun ammattitutkinto on todistettavasti suoritettu.
Opiskelijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Liiton liikkeenharjoittajajäseneksi voidaan ottaa yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka toimii kello-, jalometalli- tai mikromekaniikan alalla, harjoittaen valmistusta, kauppaa tai huoltoa.
Liiton yhteisöjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä kello- ja jalometallialalla toimivan rekisteröidyn yhdistyksen.
Kunniapuheenjohtajaksi voi vuosikokous liittohallituksen ehdotuksesta kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut liiton puheenjohtajana. Tämä arvonimi voi olla vain yhdellä henkilöllä kerrallaan.
Kunniajäseneksi vuosikokous voi liittohallituksen ehdotuksesta kutsua henkilön, suomalaisen tai ulkomaalaisen, joka erityisesti on ansioitunut toiminnassaan liiton hyväksi. Ulkomaalaisten osuus kunniajäsenten kokonaismäärästä saa olla enintään yksi kolmasosa (1/3). Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut perusoikeudet säilyvät edelleen.
4§
Liittohallituksen esityksestä liiton vuosikokous vahvistaa vuodeksi kerrallaan henkilöjäsenten ja harrastajajäsenten jäsenmaksun suuruuden ja mahdollisen porrastuksen samoin kuin liikkeenharjoittaja- ja yhteisöjäsenten jäsenmaksuluokkien lukumäärän ja jäsenmaksun suuruuden eri luokissa. Jäsenmaksu on kultakin vuodelta suoritettava viimeistään maaliskuussa. Jos erääntynyttä jäsenmaksua ei todistettavasti ole suoritettu ennen liiton kokousta, jäsenellä ei ole äänioikeutta kokouksessa, jossa hänellä on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. Liittohallitus voi
myös vapauttaa henkilöjäsenen tai harrastajajäsenen jäsenmaksusta tai osasta
jäsenmaksua määräajaksi sairauden, opiskelun, korkean iän tai muun vastaavan syy perusteella.
5§
Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksut. Liittohallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa mainituin perustein. Erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa liittohallituksen tekemä erottamispäätös liiton kokouksen käsiteltäväksi. Jäsenen on jätettävä tätä koskeva kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen ilmoitus
erottamispäätöksestä on annettu jäsenelle tiedoksi. Jos ilmoitusta ei jätetä määräajan kuluessa, erottamispäätös tulee voimaan heti määräajan umpeuduttua. Jos ilmoitus jätetään määräajan kuluessa, erottamispäätös tulee voimaan vasta kun liiton kokous on vahvistanut päätöksen.
PIIRIT
6§
Liiton jäsenet voivat halutessaan muodostaa alueellisia, rekisteröimättömiä piirejä
tehostamaan jäsenten paikallista toimintaa. Piirit voivat tehdä esityksiä liittohallitukselle.
KOKOUKSET JA VAALIT
7§
Liiton vuosikokous pidetään huhti- tai toukokuussa liittohallituksen määräämänä aikana
ja määräämässä paikassa. Kokouskutsun julkaisee liittohallitus vähintään 30 päivää ennen kokousta joko kiertokirjeenä jäsenille tai liiton kokouksen määräämässä julkaisussa. Vuosikokouksen käsiteltäväksi on liiton jäsenillä oikeus jättää kirjallisesti esityksiä, joiden tulee olla liittohallituksella maaliskuun 15. päivään mennessä. Liittohallitus esittää nämä vuosikokoukselle liittäen niihin mahdollisesti omat lausuntonsa.
8§
Liiton ylimääräinen kokous pidetään siinä tapauksessa, että liiton kokous tai liittohallitus niin päättää, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai jos tilintarkastaja havaitsee sen tarpeelliseksi. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle kuten liiton vuosikokous.
9§
Liiton kokouksessa jokaisella liiton varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutta ei ole vapaa-, harrastaja- ja opiskelijajäsenellä, mutta heillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Liiton puheenjohtajan sekä liittohallituksen jäsenten vaalit suoritetaan suljetuin lipuin. Liiton kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Jäsen saa käyttää asiamiestä. Valtakirja tulee antaa nimetylle asiamiehelle, jolla voi olla vain yksi valtakirja. Asiamiehen tulee olla liiton jäsen.
10§
Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja
kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio
8. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja jäsenmaksuluokista
9. Päätetään liittohallituksen jäsenten lukumäärä ja kokouspalkkioiden suuruus
10. Valitaan joka toinen vuosi liiton puheenjohtaja
11. Valitaan liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
12. Valitaan tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja
13. Määrätään tapa, jolla kokouskutsu on ilmoitettava sääntöjen 7 §:n mukaisesti.
14. Käsitellään 7§:ssä mainitulla tavalla saapuneet esitykset ja ehdotukset
15. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Jäsen ei saa liiton kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia, päätettäessä hänen ja liiton välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa liiton edun kanssa. Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu liiton hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
HALLINTO
11§
Puheenjohtajan valitsee liiton vuosikokous. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta. Puheenjohtaja voidaan valita uudelleen enintään kolmeksi kaudeksi peräkkäin. Puheenjohtajan toimikausi alkaa vuosikokouksen jälkeisen heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Liiton asioita hoitaa liiton vuosikokouksessa valittu liittohallitus. Hallituksen jäsenenä voi olla ainoastaan äänioikeutettu henkilö. Hallitus voi kuitenkin esittää vuosikokouksessa opiskelijajäsentä hallituksen äänivaltaiseksi jäseneksi. Liittohallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Liittohallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksen jälkeisen heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Vuosittain puolet jäsenistä on erovuorossa. Ensimmäisessä vaalissa erovuoroiset ratkaisee arpa. Liittohallituksen muodostavat liiton puheenjohtaja puheenjohtajana ja vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Liittohallitukseen valitaan varajäsenet (2 tai 4 hlöä) kahdeksi vuodeksi. Varajäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä osallistumasta hallituksen kokoukseen, häntä
korvaa varajäsen liittohallituksen asettamassa kutsujärjestyksessä. Tällöin varajäsenellä on äänioikeus ja hänelle maksetaan kokouspalkkio. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajan toimikausi on yksi (1) vuosi. Liittohallituksen jäsenet tulee valita siten, että liittohallitus maantieteellisesti edustaa mahdollisimman kattavasti koko jäsenkuntaa.
Liittohallituksen tehtäviin kuuluu:
Liiton toiminnan ja jäsenten etujen valvominen aatteellisessa, ammatillisessa ja taloudellisessa mielessä; ratkaista liiton jäseneksi pyrkivien hakemukset ja pitää jäsenrekisteriä; hoitaa liiton varoja, periä jäsenmaksut, pitää kirjaa liiton tuloista ja menoista; antaa liiton vuosikokoukselle kertomus liiton toiminnasta; valmistella liiton kokouksessa käsiteltävät asiat; panna täytäntöön liiton kokouksessa tehdyt päätökset; palkata ja irtisanoa tarvittava henkilökunta; A. Päättää yhdistyksen omistaman kiinteän omaisuuden ylläpitämisestä, korjaamisesta ja vuokraamisesta. B. Päättää irtaimen omaisuuden ylläpitämisestä, korjaamisesta, vuokraamisesta, sekä hankkimisesta, luovuttamisesta ja vaihtamisesta.
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus kokoontuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Liittohallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluu liiton puheenjohtaja puheenjohtajana. Lisäksi työvaliokuntaan kuuluu vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) liittohallituksen jäsentä. Työvaliokunnan tehtävänä on suorittaa liittohallituksen sille määräämät tehtävät. Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa ja hoitaa sille annettujen tehtävien toimeenpanon ja toteuttamisen toimitusjohtajan ohella. Työvaliokunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia sen hoitoon siirrettyjä asioita käsiteltäessä ja toteutettaessa. Työvaliokunta esittelee ja raportoi liittohallitukselle sille annettujen tehtävien valmistumisesta ja tarvittaessa niitä toteuttaessa. Työvaliokunnan kokouspöytäkirjat arkistoidaan Suomen Kelloseppäliittoon ja esitellään tarvittaessa liittohallitukselle ja vuosikokoukselle. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi yksi (1) jäsen on läsnä.
12§
Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittohallituksen valitsema henkilö, kukin erikseen.
13§
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liittohallituksen on laadittava tilinpäätös kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja luovutettava se viipymättä kaikkine asiakirjoineen tilintarkastajalle
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
14§
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös purkamisesta on vielä hyväksyttävä toisessa, vähintään kuukauden kuluttua pidettävässä kokouksessa myös kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
15§
Jos liitto päätetään purkaa tai lakkauttaa, on sen silloisen liittohallituksen tehtävä heti tilinpäätös ja luovutettava liiton varat sellaiselle julkisoikeudelliselle laitokselle tai rekisteröidylle yhdistykselle, jonka liiton viimeinen kokous määrää ja jonka toiminta edistää liiton toimialojen ammatinharjoittamista, koulutusta ja Kellomuseosäätiön toimintaa ja on lisäksi hyödyksi kellosepänammatin harjoittajille.