Kirjoittajat: Juho Huikkonen ja Eetu Kolppanen
Matkaraportti OSOW – Open Schools Of Watchmaking – yhteistyömatkasta Ranskan Morteauhun keväällä 2024
Aluksi kerrottakoon mikä tämä projekti kokonaisuudessaan on. Kelloseppäkoulu haki Erasmus rahoitusta, jotta koulumme voisi vahvistaa yhteistyötä muiden eurooppalaisten kelloseppäkoulujen kanssa. Yhteistyö kouluksi valikoitui Morteaun Lycee Edgar Faure, joka sijaitsee aivan lähellä Le Loclea Ranskan puolella. Projektin päämääränä on valmistaa yhdessä kahden ranskalaisen opiskelijan kanssa heilurikello alusta alkaen itse. Olemme jakaneet työn siten että me Juho ja Eetu teemme kellon peruskoneiston ja Ranskan Lucas ja Marine tekevät peruskoneiston päälle komplikaation, joka sisältää kuunkierron, päivämäärän sekä viikonpäivä näytöt. Lisäksi tämä projekti sisältää molempien koulujen oppilaiden vaihdon kahdeksi viikoksi toiseen kouluun. Tämä toimii samalla Juhon ja Eetun päättötyönä.
Tämä raportti käsittelee tarkemmin meidän kahden viikon matkaa Ranskaan, joka sijoittui aikavälille 1.3-15.3.2024.
Laskeuduimme Sveitsiin Geneven kentälle noin klo. 11, heti kentällä kävi selväksi kuinka iso juttu kellot täällä ovatkaan, sillä joka puolella oli isojen kellobrändien mainoksia. Matka siis alkoi lupaavasti sillä reissumme tavoitteena, seinäkellon osien valmistuksen lisäksi, oli oppia mahdollisimman paljon kelloista ja ottaa kaikki ilo irti tästä mahdollisuudesta.
Kentältä olimme ennakkoon varanneet halvimman mahdollisen vuokra-auton, joka oli Fiat 500, vähän ahdas ja laiskahan se oli Ranskan vuoristoon, mutta kyllä me sillä 1700 km rullasimme reissun aikana ilman isompia vastoinkäymisiä.
Kun pääsimme lähtemään kentältä, oli ensimmäisenä kohteenamme Patek Philippe museo Geneven keskustassa. Museo oli mahtava ja sinne olisi saanut varata useammankin päivän aikaa, että kykenisi perehtymään kaikkeen. Kuitenkin meillä oli aikaa tälle museolle vain muutama tunti, sillä edessämme oli vielä noin kolmen tunnin ajomatka Dijoniin, jonne olimme varanneet ensimmäiseksi viikonlopuksi majoituksen. Rehellisesti sanottuna siksi, että voisimme nauttia Ranskan rikkaasta ja perinteikkäästä viinikulttuurista. Osallistuimme noin puolen päivän mittaiselle viinikierrokselle, jonka aikana kiersimme maineikkaita viinitarhoja sekä pysähdyimme maistelemaan eri viinejä. Kierros sisälsi myös tunnin vapaata aikaa Beaunessa, jota pidetään Burgundi viinien pääkaupunkina. Matkamme oli opettavainen, tehokas ja päihdyttävä.
Lisäksi kävimme viikonlopun aikana Dijonin Musée des Beaux-Arts:ssa, joka on kuvataiteen museo, mikä avattiin vuonna 1787. Se on yksi Ranskan tärkeimmistä ja vanhimmista museoista. Siellä suurimman vaikutuksen tekivät mahtavat marmoripatsaat! Vierailimme myös Dijonin Notre-Dame kirkossa ja tietenkin tuliaisiksi kotiväelle ostimme Dijon-sinappia.
Morteauhun matkasimme sunnuntaina 3.3 ja sieltä edelleen Les Combesiin, missä meillä oli varattuna Airbnb-majoitus. Matkaa asunnolta koululle oli noin 10 kilometriä.
Maanantaina olimme koululla klo. 9:00 ja esittelyt suoritettua pääsimme osallistumaan Marinen mukana muutamalle heidän oppitunnilleen. Olimme saaneet selville ennen reissua pidettyjen palaverien kautta, että heidän koulullaan on käytössä kellojen valmistukseen kehitetty CAD-ohjelmisto Tell Watch. Meidän koulullamme ei kyseistä ohjelmaa valitettavasti ole käytössä, minkä vuoksi meidän seinäkellomme 3D-mallinuksessa rattaiden ja rellien hammasmuodot olivat kirjoista ja netistä löytyvän vanhan NHS 26702-standardin mukaiset. Opettajien kanssa todettiin, että vanhan standardin mukaiset rattaat ja rellit ovat täysin toimivia myös uudempien kanssa, mutta halusimme ehdottomasti päivittää kaikki hammasmuodot uuden standardin mukaisiksi. Tell Watch-ohjelmistolla se kävi todella näppärästi ja kaikkiin rattaisiin ja relleihin saatiin standardin NIHS 20-25 mukaiset hammasmuodot.
Olimme jo etukäteen kuulleet Ranskan koululla olevan lankasaha, jota halusimme kovasti päästä käyttämään, sillä meillä ei omassa koulussa siihen ole mahdollisuutta. Kone osoittautui vuoden 2022 Fanuc Robocut a-c400ic:ksi. Teimme heti alkuun selväksi, että haluamme keskittyä valmistamaan osia koneistoomme sillä. Aluksi kielimuuri aiheutti hieman päänvaivaa, mutta Google Kääntäjän ja käsimerkkien avulla saimme vakuutettua opettajamme Herra Ducretin siitä, että pystymme käyttämään lankasahaa itsenäisesti. Sen jälkeen saimme käyttää konetta hyvinkin vapaasti. Eetu pääsi CNC-koneistaja taustansa ansiosta nopeasti kiinni miten kyseinen kone ohjelmoidaan. Saimmekin hyvin tehokkaasti tehtyä osia lankasahalla, kun Julli pystyi ajamaan valmiita ohjelmia sillä välin, kun Eetu teki uutta ohjelmaa seuraavalle kappaleelle. Lankasahan kimpussa kului maanantai, tiistai sekä keskiviikko.
Torstaina kaikilla opettajilla oli teoriatunteja ja siten konehuoneet oli suljettu. Meille ranskankielisistä teoriatunneista ei valitettavasti ollut hirveästi hyötyä, minkä vuoksi ehdotimme opettajille, että olisimme torstain pois koulusta ja kävisimme etsimässä kellosepäntyökaluja sekä Ranskan että Sveitsin liikkeistä. Opettajille se sopi ja Herra Ducret suosittelikin meille liikettä nimeltä Toutoy & Bertholon Besançonessa. Liikkeessä oli todella paljon uusia kalliita työkaluja, mutta löysimme yhdestä nurkasta läjän vanhoja laatikoita täynnä vanhoja työkaluja, aarteita! Teimme molemmat löytöjä sieltä.
Besançonesta suuntasimme suoraan Sveitsin puolelle Biel/Bienneen, missä kävimme Horlogerie Herrli GmbH-liikkeessä työkaluja metsästämässä. Sieltäkin löysimme molemmat jotain. Sen jälkeen suuntasimme samassa kaupungissa sijaitsevaan Omega ja Swatch museoon. Museo oli hieno ja Eetu oli onnellinen, kun omassa ranteessa sattui olemaan juuri sinä päivänä Omegan äänirauta. Swatch museosta löytyi molempien kaikkien aikojen unelma kello!
Perjantain olimme myös poissa koulusta, koska olimme sopineet jo ennen reissua vierailun Kari Voutilaisen firmoihin. Perjantai aamulle ennen Voutilaista saimme vielä sovittua vierailun Urwerkin tiloihin Geneveen. Urwerkin koneistustehdas on Zürichissä ja Genevessä oli ainoastaan heidän pieni museonsa ja kellojen viimeistely sekä kokoonpano.
Urwerkin vierailun jälkeen lähdimme suuntaamaan kohti Chapeau de Napoléonia. Meillä oli aluksi sovittuna vierailu Kari Voutilaisen omistamaan Comblémine SA-yritykseen, jossa Karin vaimo Terttu opasti meitä yhdessä kelloseppä työntekijän kanssa. Oli todella mukavaa huomata, miten avoimesti meille kerrottiin kaikesta ja vastattiin kysymyksiin. Meitä molempia kiinnosti erityisesti kellotaulujen valmistus ja sieltä saimme todella arvokasta tietoa liittyen kaikkeen aina kiinnityksistä, teriin ja maaleihin. Comblémine oli todella mielenkiintoinen paikka, siellä olisi viihtynyt pitempäänkin!
Combléminen jälkeen suuntasimme Chapeau de Napoléonin huipulle Kari Voutilaisen ateljeelle. Siellä meitä vastassa oli ystävämme Iida Lanki, joka kierrätti ja esitteli meille Voutilaisen ateljeen. Iidan ansiosta me ylipäätään pääsimme kierrokselle Voutilaisen firmoihin, eli iso kiitos vielä hänelle! Ateljee oli todella hienolla paikalla. Iidan työpöydän ääreltä näkyvät maisemat vetävät vertojaan! Myös täällä saimme vastauksen kaikkiin kysymyksiimme mitä älysimme vain kysyä. Oli todella mukava vierailla näissä paikoissa ja näimme vilaukselta myös itse Kari Voutilaisen.
Sunnuntaina lähdimme käymään Musée international d’horlogerie-museossa Chaux-deFondsissa. Molempien mielestä se oli reissun paras museo. Siellä oli kaikkea mahdollista yleisesti kellojen historiasta. Löysimme sieltä myös tähän projektiin osallistuvan Lucaksen kävelykeppikellon, jolla hän voitti Cartierin järjestämän kilpailun!
Maanantaina palasimme koulunpenkille ja jatkoimme osien valmistusta lankasahalla. Koko viikko meni käytännössä osia valmistaessa, sillä yritimme saada mahdollisimman paljon valmista aikaiseksi. Osat, jotka saimme tehtyä reissun aikana:
-Voimaratas
-Keskiratas
-Väliratas
-Käyntiratas
-Telkiratas
-Telki
-Ankkuri
-Ankkurin jatkovarsi
-Vaihderatas
-Minuuttiputkenratas
-Tuntiputkenratas
Kaikkia osia valmistimme kolme kappaletta kutakin. Tarkoituksemme on valmistaa yksi kello Ranskan koululle, yksi meille sekä yksi varakappale.
Torstaina kävimme vielä vierailulla Morteaussa sijaitsevalla Yema Watchesilla. Vierailun jälkeen opettajat tarjosivat meille lounaan, ja iltapäivästä osallistuimme opiskelijoiden englannin kielen tunnille, jossa he saivat esittää meille kiperiä kysymyksiä englanniksi. Illasta pakkasimme laukut ja perjantaina heti aamusta lensimme takaisin Suomeen.
Kaiken kaikkiaan reissu oli todella opettavainen ja tehokas. Saimme tehtyä paljon osia projektiimme, näimme miten Morteaun koulussa opiskellaan ja opimme vierailujen ansiosta valtavasti asiaa kellojen valmistukseen liittyen. Oli sellainen reissu, että kannatti taas lähteä!
Iso kiitos avustuksen myöntäneille!
