Puheenjohtajan mietteitä – Suomen Kelloseppäliitto

Suomalainen kelloseppä on haluttu maailmalla. Hän on haluttu myös Suomessa. Tästä todistaa koulun penkiltä etsityt kyvyt ja kelloseppien merkittävät saavutukset maailmalla. Tästä todistaa korjaavien kelloseppien pitkät työjonot ja kokeneiden myyvien kelloseppien haluttuus markkinoilla. Kaikki tämä menestys perustuu tinkimättömään asenteeseen, jonka mukaan olennaista on toimiva kello ja siitä nauttiva käyttäjä.

Elämme maailmassa suurten muutosten aikaa, joilla tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin. Jättimäisten korporaatioiden valta-asema, maailmanlaajuinen työvoiman liikehdintä, internet-jättiläisten hallitsemat tietomassat sekä kehittyneiden maiden kansalaisille aukeava tietous ympäristöstään. Muun muassa näistä asioista jaksamme löytää varjopuolia, mutta harvemmin olen saanut seurata keskustelua, jossa tulevaisuuden mahdollisuuksia osattaisiin hyödyntää tai niistä edes keskusteltaisiin.

Yhtenä keskeisimmistä tehtävistä Kelloseppäliitolla on tuottaa jäsenistöllemme tietoa mahdollisuuksista toimia asiakkaidensa edunvalvojina näinä roskakultturin viimeisinä kultavuosina. Ammattiaan arvostava kelloseppä tai kauppias opastaa asiakkaitaan hankkimaan kestäviä ja tarkoituksenmukaisia tuotteita tai korjauttamaan vanhan hyvänlaatuisen kellon, vaikka se vaatisi hieman ponnistelua. Samalla Kelloseppäliitto taistelee jäykkää byrokratiaa vastaan joustavamman ja palvelevamman kelloalan vuoksi ja pyrkii ottamaan huomioon aikakautemme merkittävät muutokset tulevaisuutta suunniteltaessa.

Osaammeko hyödyntää tilannetta oikein vai harhaudummeko luulemaan, että ”kiinantuonti” ja nettikauppa syövät ostajat kivijalkakaupoilta ja huoltotyöt korjaavilta kellosepiltä? Eikö nettikaupan tai -sivun perustaminen olekin, kuin avaisi liikkeen keskelle metsää vain muutaman päivän näppäimistötuokiolla? Onko internet täynnä mahtavia markkinapaikkoja valtavien liikenneväylien varrelta? Pidämmekö kiinni siitä, mitä menneet sukupolvet ovat meille rakentaneet katsomatta, mitä tulevaisuus voisi tarjota niiden rinnalle?

Sitkeä usko, että ostajat haluavat halvemman tuotteen tai helpommin saatavat palvelun, on yksinkertaisesti väärä. Köyhän ei kannata hankkia halpaa ja hyvää kannattaa hakea kauempaakin, ovat mielenkiintoisia sanontoja nyt kun kansa kärsii jopa merkittävästä elintason laskusta ja myös liikkuminen alati kallistuu. Suomalaiset ovat lamakausien seurauksena oppineet arvostamaan laadukkaita tuotteita ja huippuosaamista. Mm. valtavalla voimalla kasvava mekaanisten ja vintagekellojen nousu on esimerkkinä tästä. Toinen esimerkki on luotettavan ja osaavan kellosepän hakeminen jopa toisesta päästä Suomea.

Suomalainen ostaa tunteella, hän valitsee aisteillaan ja on valmis maksamaan ekstraa hyvästä ja luotettavasta palvelusta. Hän haluaa tuotteen, joka toimii ja jollaista ei ole muilla. Perintökellon omistaja haluaa palvelukokemuksen, jota voi verrata kaveruussuhteeseen ja josta voi kertoa tarinoita. Myöhemmin ostaja kuvailee tuttavilleen liikkeen tunnelmaa sekä palvelua ja kellonsa huollattanut linkittää kelloseppänsä tiedot nettiin. Parhaassa tapauksessa tapahtuu molemmat.

Perinteisten kivijalkakauppojen etuna on väärentämätön tunnelma, aistillisten ympäristöjen hyödyntäminen ja ennen kaikkea korvaamaton henkilökohtainen palvelu, joka voi näytellä asiakkaan elämässä merkittävää osaa vuosia eteenpäin. Netin etuna on nopeus ja oikein toteutettuna merkittävä asiakaspotentiaali, jolla on useimmiten mielessään valmis ostopäätös tai tarve palvelulle. Me voimme tulevaisuudessa kunnostautua molemmissa ennennäkemättömällä tavalla, mutta mikään siltä väliltä ei ehkä ole järkevää.

Valintojen täytteistä vuotta 2016!

Toni Pietilä

Suomen Kelloseppäliitto ry – puheenjohtaja